Päivi Räsänen välikysymyskeskustelussa: ”Suomessa kipeä tarve yritysten kilpailukyvyn ja toimintaedellytyksien parantamiselle”
Päivi Räsänen välikysymyskeskustelussa: ”Suomessa kipeä tarve yritysten kilpailukyvyn ja toimintaedellytyksien parantamiselle”
20.2.2024 klo 15:03 Uutiset
– Vaaleilla valitulla eduskunnalla on demokratiaan perustuva oikeus tehdä päätöksiä hallitusohjelman mukaisesti. Tässä vakavassa tilanteessa on hämmästyttävää, miten ideologisen vastakkainasettelun kautta ja suhteettoman suurilla poliittisilla lakoilla on vastustettu erittäin tarpeellisia työmarkkina- ja sosiaaliuudistuksia, totesi Päivi Räsänen KD:n ryhmäpuheenvuorossa työmarkkinatilannetta koskevasta välikysymyksestä.
– Olisi demokratian kannalta suorastaan vaarallista, jos hallitus nyt taipuisi ulkoparlamentaarisen painostuksen alla.
Räsänen muistutti, että Suomessa on kipeä tarve yritysten kilpailukyvyn ja toimintaedellytyksien parantamiselle.
– Tarvitsemme nykyistä parempia työn ja yrittämisen edellytyksiä koko ajan kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa ja työelämän murroksessa. Vahvistamalla luotettavuuttamme toimintaympäristönä edistämme kotimaisten ja ulkomaisten investointien kohdistumista Suomeen. Tämä on kaikkien etu.
Artikkelikuva: Hanne Salonen, eduskunta, 2022
***
Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksesta 20.2.2024
KD:n ryhmäpuheenvuoro, kansanedustaja Päivi Räsänen
Arvoisa puhemies,
Hyvinvointimme tulevaisuus on riippuvainen siitä, onnistummeko saamaan Suomen talouden kestävälle uralle. Meidän tulee yhteistuumin tehdä töitä, jotta voimme jatkossakin huolehtia laadukkaista peruspalveluista, maamme turvallisuudesta ja kilpailukyvystä sekä pitää huolta heikommassa asemassa olevista kansalaisista. Se ei ole mahdollista ilman tervettä julkista taloutta. Edessä on positiivisten muutosten aika Suomen parhaaksi.
Avain menestykseen on rehellinen tilannearvio. Suomessa ei ole ollut merkittävää reaalista talouskasvua kuuteentoista vuoteen. Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden alijäämien sekä hitaan talouskasvun seurauksena velkasuhde jatkaa kasvuaan. Nyt joka kahdeksas menoeuro on velkarahaa. IMF:n arvio on, että Suomen julkisen talouden tulojen ja menojen tasapainottaminen edellyttää leikkausten ja rakenteellisten uudistusten lisäksi verotuksen kiristämistä. Kehitys on käännettävä kasvu-uralle. Tämän hallituksen keskeinen prioriteetti on työllisyyden ja talouskasvun vauhdittaminen, jotta meidän ei tarvitsisi elää lasten ja lastenlastemme piikkiin.
Vaaleilla valitulla eduskunnalla on demokratiaan perustuva oikeus tehdä päätöksiä hallitusohjelman mukaisesti. Tässä vakavassa tilanteessa on hämmästyttävää, miten ideologisen vastakkainasettelun kautta ja suhteettoman suurilla poliittisilla lakoilla on vastustettu erittäin tarpeellisia työmarkkina- ja sosiaaliuudistuksia. Lakkojen hinta nousee jo nyt lähes miljardiin. Lakot ovat kohdistuneet haitallisesti ennen kaikkea kansalaisiin ja työnantajiin sekä yrittäjiin, jotka ovat väärä protestoinnin kohde. Olisi demokratian kannalta suorastaan vaarallista, jos hallitus nyt taipuisi ulkoparlamentaarisen painostuksen alla.
Suomi on pudonnut talouskehityksessä Ruotsin, Norjan ja Tanskan kyydistä. On aika kiriä kiinni muut Pohjoismaat. Väestömme ikääntyy kovalla vauhdilla toisin kuin muissa Pohjoismaissa ja työllisyysasteemme on Pohjoismaiden matalin. Maamme julkinen velka on Pohjoismaiden korkein. Ylläpidämme hyvinvointiamme velkarahalla ja ilman suunnanmuutosta hyvinvoinnilta putoaa pian pohja. Kyse on nyt työelämäuudistuksista, jotka muissa Pohjoismaissa on jo toteutettu, ja vieläpä sosiaalidemokraattisten hallitusten vetovastuulla. Niiden tarkoituksena on sielläkin ollut työllisyystilanteen ja kilpailukyvyn kohentaminen ja ne ovat tuottaneet tulosta.
Suomessa on kipeä tarve yritysten kilpailukyvyn ja toimintaedellytyksien parantamiselle. Poikkeukselliset viime vuodet ja talouden nykytilanteen epävarmuus vaikuttavat suoraan pk-yritysten suhdannenäkymiin. Uudistusten vastustaminen on vastuutonta tilanteessa, jossa moni yrittäjä on ahtaalla ja työnantajayrittäjien määrä on laskenut. Juuri julkaistussa pk-yritysbarometrissa yritysten suhdanneodotukset laskivat tuntuvasti viime syksystä. Pitää muistaa, että 95,5 prosenttia yrityksistä on alle kymmenen henkeä työllistäviä mikroyrityksiä. Yrityskentälle tarvitaan innostuksen ilmapiiriä, jossa uskalletaan rekrytoida uusia osaajia.
Työllisyydessä päästään eteenpäin ainoastaan sillä, että sekä työn tekeminen ja teettäminen kannattaa. Tarvitsemme nykyistä parempia työn ja yrittämisen edellytyksiä koko ajan kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa ja työelämän murroksessa. Vahvistamalla luotettavuuttamme toimintaympäristönä edistämme kotimaisten ja ulkomaisten investointien kohdistumista Suomeen. Tämä on kaikkien etu.
Kristillisdemokraatit muistuttavat, että yhteiskuntavastuu on meillä kaikilla. Hallituksen korjaustoimet eivät ratkaise kaikkia Suomen monista ongelmista, mutta pitkällä aikavälillä ne kannattavat. Tekemättä ei voi jättää. On kaikkien edun mukaista, että ratkaisu kärjistyneeseen tilanteeseen löydetään mahdollisimman nopeasti. Viime kädessä kyse on siitä, että suomalainen työ pärjäisi paremmin kansainvälisessä kilpailussa. Monet suomalaisista ymmärtävät tilanteen vakavuuden. Olisi arvokasta, että myös oppositiopuolueet ymmärtäisivät. Dynaaminen talous ja työelämän perusturva eivät ole toisiaan poissulkevia.
Lue seuraavaksi:
- Päivi Räsänen ryhmäpuheessa sairaalavälikysymyksestä: "Ydinongelma on henkilöstön riittävyys" 23.4.2024
- Peter Östman ryhmäpuheessa: "Kyvyttömyys uudistaa työelämän rakenteita on heikentänyt talouskasvun edellytyksiä" 15.10.2024
- Peter Östman ryhmäpuheessa: "Maatalous on nähtävä ympäristö- ja ilmastokysymyksissä osana ratkaisua, ei ongelmana" 5.6.2024