Kansanedustaja Päivi Räsäsen mukaan oli tärkeää, että hallitus selväsanaisesti hylkäsi ehdotuksen joidenkin keskussairaaloiden muuttamisesta alhaisemman palvelutason akuuttisairaaloiksi.

– Pelkät uhkakuvat hyvinvointialueen ainoan keskussairaalan synnytysten, leikkaustoiminnan ja tehohoidon lopettamisesta voisivat aiheuttaa henkilöstöpakoa ja vaikeuttaa rekrytointia, Räsänen totesi KD:n ryhmäpuheessa sairaalavälikysymyksestä keskusteltaessa.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on tyytyväinen siihen, että ehdotus alemman tason akuuttisairaaloista kuopattiin kehysriihessä.
– Sairaalaverkostoa tulee jatkossakin kehittää järkevällä ja tasapainoisella tavalla huomioiden tarve saada palveluita kattavasti koko maassa riittävän lähellä ja toisaalta varmistaen henkilöstön saatavuus kasvavan palvelutarpeen paineessa.

Räsäsen totesi, että sairaalaverkkoa tulee uudistaa hallitusohjelmassa sovitun ykkösvaiheen pohjalta, jotta osaavia ammattilaisia riittää vaativien leikkausten ja synnytysten hoitoon.
– Ydinongelma ei ole edes raha, vaan henkilöstön riittävyys erityisesti erikoislääkärien, päivystävien yleislääkärien, kätilöiden tai tehohoitajien osalta. Liian hajautettu erikoissairaanhoidon verkosto johtaa kiihtyvään vuokralääkärien tarpeeseen, kun synnytyksiä ja vaativia leikkauksia varten joudutaan huolehtimaan ympärivuorokautisesta kaikkien tarvittavien erikoisalojen saatavuudesta.

Yöpäivystyksen painopiste siirretään järkevällä tavalla nykyistä vahvemmin välttämättömään erikoissairaanhoitoon, mikä myös parantaa potilasturvallisuutta.
– Yleislääkärin hoitoa tarvitsevat potilaat voivat odottaa aamuun ja erikoissairaanhoitoa akuutisti vaativat tilanteet hoidetaan suoraan ensihoidon avulla keskussairaaloihin, Räsänen totesi.

Räsäsen mukaan perusterveydenhuollon ilta- ja viikonloppuaikainen kiirevastaanotto sekä kotiin vietävät, jalkautuvat ja liikkuvat palvelut turvaavat paremmin väestön palvelutarpeen kuin pienten sairaaloiden yleislääkäritasoinen yöpäivystys. Vuodeosastojen lääkäripäivystys jatkuu ja kevytanestesiassa tehtyjä toimenpiteitä voidaan tehdä pienissäkin yksiköissä.

– Synnytykset jatkuvat jokaisella hyvinvointialueella ja keskussairaalat säilyvät myös Hämeenlinnassa, Kotkassa, Mikkelissä, Kokkolassa ja Kajaanissa, Räsänen totesi.

Lue koko puheenvuoro***

Välikysymys sairaaloiden alasajosta 23.4.2024
Kristillisdemokraattien ryhmäpuhe
Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Päivi Räsänen

Arvoisa puhemies!

Kiitän oppositiota sairaalaverkostoa koskevan keskustelun mahdollistamisesta, vaikka tällä kertaa itse välikysymys ei osunut maaliin. Kritiikki kohdistui virkamiestyöryhmää, ei hallitusta vastaan.

Työryhmän sairaalaverkkoehdotus erityisesti ns. kakkosvaiheen visioinnin osalta ei ollut hallituksen esitys eikä hallitusneuvotteluissa sovitun mukainen. Siitä puuttuivat taloudelliset vaikutusarviot, puhumattakaan vaikutuksista henkilöstöön ja potilaisiin.

Oli tärkeää, että hallitus selväsanaisesti hylkäsi ehdotuksen joidenkin keskussairaaloiden muuttamisesta alhaisemman palvelutason akuuttisairaaloiksi, sillä keskustelun jatkaminen olisi vaikuttanut hyvinvointialueiden työrauhaan. Pelkät uhkakuvat hyvinvointialueen ainoan keskussairaalan synnytysten, leikkaustoiminnan ja tehohoidon lopettamisesta voisivat aiheuttaa henkilöstöpakoa ja vaikeuttaa rekrytointia.

Sairaalaverkkoa tulee kuitenkin uudistaa hallitusohjelmassa sovitun ykkösvaiheen pohjalta, jotta osaavia ammattilaisia riittää vaativien leikkausten ja synnytysten hoitoon. Ydinongelma ei ole edes raha, vaan henkilöstön riittävyys erityisesti erikoislääkärien, päivystävien yleislääkärien, kätilöiden tai tehohoitajien osalta. Liian hajautettu erikoissairaanhoidon verkosto johtaa kiihtyvään vuokralääkärien tarpeeseen, kun synnytyksiä ja vaativia leikkauksia varten joudutaan huolehtimaan ympärivuorokautisesta kaikkien tarvittavien erikoisalojen saatavuudesta.

Välikysymyksessä vaaditaan hallitusta suitsimaan vuokralääkärien käyttöä. Juuri tähän tähtää kehysriihessä päätetty linjaus sairaalaverkon uudistamiseksi. Jos tämä ei kelpaa, mikä on opposition ehdotus hyvinvointialueiden taloutta rasittavan ongelman ratkaisemiseksi?

Kasvavan palvelutarpeen ja vähenevien henkilöresurssien yhtälö edellyttää erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon nykyistä tehokkaampaa työnjakoa, samoin erikoissairaanhoidon eri yksiköiden kesken.

Osaajien saatavuuden haasteet ilmenevät käytännössä koko Suomessa, kaikissa terveydenhuollon ammattiryhmissä ja lähes kaikissa palveluissa. Ikääntyvien väestöosuus kasvaa, mikä lisää palveluntarvetta ja haastaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyttä entisestään. Jopa kolmasosa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana. Työaikalainsäädännön muutokset ovat johtaneet siihen, että lääkäreiden ympärivuorokautinen päivystystyöpanos on yhä enemmän pois päiväaikaan käytettävissä olevasta resurssista.

Yöpäivystyksen painopiste siirretään järkevällä tavalla nykyistä vahvemmin välttämättömään erikoissairaanhoitoon, mikä myös parantaa potilasturvallisuutta. Vastavalmistuneena lääkärinä työskentelin aluesairaalassa, jossa päivystin yksin öitä ja viikonloppuja, siihen aikaan ilman mitään päivystysvapaita. Takapäivystävät erikoislääkärit olivat hälytettävissä kotoaan viiveellä. Kiireellistä erikoislääkäritasoista hoitoa vaativia tapaturma- tai sairauspotilaita vastaanottaessani ajattelin, että potilaiden kannalta olisi ollut parempi, että ambulanssi olisi ajanut suoraan puolen tunnin päässä olevaan suurempaan sairaalaan.

Yleislääkärin hoitoa tarvitsevat potilaat voivat odottaa aamuun ja erikoissairaanhoitoa akuutisti vaativat tilanteet hoidetaan suoraan ensihoidon avulla keskussairaaloihin. Moderni ensihoito ei tarkoita ambulanssikyytiä sairaalaan vaan jo hälytyskohteessa aloitettavaa potilaan hoitoa sekä tarvittaessa siirtämistä jatkohoitoon.

Tämän lisäksi perusterveydenhuollon ilta- ja viikonloppuaikainen kiirevastaanotto sekä kotiin vietävät, jalkautuvat ja liikkuvat palvelut turvaavat paremmin väestön palvelutarpeen kuin pienten sairaaloiden yleislääkäritasoinen yöpäivystys. Vuodeosastojen lääkäripäivystys jatkuu ja kevytanestesiassa tehtyjä toimenpiteitä voidaan tehdä pienissäkin yksiköissä.

Erikoissairaanhoidon tehostaminen on välttämätöntä myös, jotta soten varsinainen tavoite, painopisteen siirtyminen varhaisen apuun ja perusterveydenhuoltoon voisi toteutua. Terveyskeskusten painetta helpotetaan myös palauttamalla edellisen hallituksen ideologisista syistä romuttamat KELA-korvaukset.  Julkisen palvelun yleislääkärille pääsee helpommin, kun osa potilaista hakee palvelut yksityiseltä lääkäriltä, käyttäen myös omia varojaan. Yhteiskunnalle koituva kustannus yksityislääkärikäynnistä jää edelleen pienemmäksi kuin terveyskeskuskäynti.

Toisin kuin välikysymyksessä pelotellaan, synnytykset jatkuvat jokaisella hyvinvointialueella ja keskussairaalat säilyvät myös Hämeenlinnassa, Kotkassa, Mikkelissä, Kokkolassa ja Kajaanissa. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on tyytyväinen, että ehdotus alemman tason akuuttisairaaloista on kuopattu. Sairaalaverkostoa tulee jatkossakin kehittää järkevällä ja tasapainoisella tavalla huomioiden tarve saada palveluita kattavasti koko maassa riittävän lähellä ja toisaalta varmistaen henkilöstön saatavuus kasvavan palvelutarpeen paineessa.

 

Artikkelikuva: Hanne Salonen / Eduskunta