– Emme saa enää vain tyytyä kasvattamaan paisuvaa velkavuorta lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Suomen valtiontalous on laahannut käsijarru päällä finanssikriisistä lähtien jo 16 vuoden ajan. Julkisen talouden krooninen epätasapaino vaatii vaikuttavia toimia ja asennemuutosta meiltä kaikilta, totesi välikysymyskeskustelussa KD:n ryhmäpuheen pitänyt kansanedustaja Päivi Räsänen.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä kaiken hyvinvoinnin, korkean koulutuksen ja osaamisen sekä turvallisuuden perusta on vahva talous. Hallitus on ollut yksimielinen tavoitteista taittaa velkaantuminen ja välttää liiallinen alijäämämenettely.  Kehysriihen ratkaisut tehtiin, jotta kykenisimme turvaamaan hyvinvointiyhteiskunnan ja sen tärkeät palvelut paitsi nykyisille myös tuleville sukupolville.

Räsänen korosti, että valtion velkaantuminen on ollut hallitsematonta.

– Hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite on saada aikaan kestävää kasvua. Vakaa taloudellinen kehitys tukee myös perheellistymistä alhaisen syntyvyyden Suomessa.

Kristillisdemokraateille perheiden ja lasten hyvinvointi on sydämen asia. Lapsilisien ja kotihoidontukien taso pysyy ennallaan. Lisäksi hallitus ottaa ensi vuoden alusta käyttöön lapsikohtaisen korotuksen työtulovähennykseen eli niin sanotun lapsivähennyksen.

–  Suomi on jo maailman kolmanneksi ikääntynein maa: 65 vuotta täyttäneiden osuus aikuisväestöstä on tällä hetkellä meitä suurempi vain Japanissa ja Italiassa. Vanhushuoltosuhteemme heikkenee muita Pohjoismaita nopeammin, Räsänen muistutti.

– On syytä ymmärtää, että kestävyysvajeen merkittävin juurisyy on vinoutunut väestörakenne. Vanheneva väestö tarvitsee enenevästi palveluita ja samaan aikaan työntekijöiden ja veronmaksajien määrä vähenee. Siksi on sydäntä riipaisevaa todeta, että olemme menettäneet yli puoli miljoonaa lasta ja heidän mahdolliset jälkeläisensä pelkästään sen vuoksi, että vauvaa odottaville naisille ei ole tarjottu elämää puolustavia vaihtoehtoja. Väestönkehitys edellyttää toimia nyt, ei vasta tulevaisuudessa.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on sitoutunut luomaan Suomesta dynaamisen yhteiskunnan, josta suomalaiset voivat kokea tervettä ylpeyttä ja jossa on turvallista yrittää, perheellistyä ja vanheta.

– Sopeutuspäätöksiä, työmarkkinauudistuksia ja talouskasvua edistäviä investointeja tehdään, jotta voimme jatkossakin huolehtia laadukkaista peruspalveluista, maamme turvallisuudesta ja kilpailukyvystä sekä pitää huolta heikommassa asemassa olevista kansalaisista, Räsänen totesi.

Alla koko puheenvuoro***

Arvoisa puhemies,

Kiitän Keskustaa ja Liike Nyt-ryhmää mahdollisuudesta keskustella julkisen talouden vakavasta tilasta. Suomen valtiontalous on laahannut käsijarru päällä finanssikriisistä lähtien jo 16 vuoden ajan. Julkisen talouden krooninen epätasapaino vaatii vaikuttavia toimia ja asennemuutosta meiltä kaikilta. Emme saa enää vain tyytyä kasvattamaan paisuvaa velkavuorta lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Kansa on antanut tälle eduskunnalle mandaatin uudistaa maatamme. Kristillisdemokraattien tavoitteena on Suomi, joka myös tuottaa, ei pelkästään kuluta, kuten viimeisten synkkien talousvuosien aikana.

Kaiken hyvinvoinnin, korkean koulutuksen ja osaamisen sekä turvallisuuden perusta on vahva talous. Hallitus on ollut yksimielinen tavoitteista taittaa velkaantuminen ja välttää liiallinen alijäämämenettely.  Hallitus jakaa taloudesta yhteisen tilannekuvan, johon toivon myös opposition yhtyvän. Kolmen miljardin euron sopeuttaminen tänä keväänä sen 6 miljardin lisäksi, mitä jo hallitusneuvotteluissa sovittiin, oli silti haastava tehtävä. Mutta siinä onnistuttiin. Kehysriihen ratkaisut tehtiin, jotta kykenisimme turvaamaan hyvinvointiyhteiskunnan ja sen tärkeät palvelut paitsi nykyisille myös tuleville sukupolville. Toivon kaikkien tässä salissa edustettujen puolueiden sitoutuvan siihen, että myös seuraava hallitus jatkaa vastuullista talouspolitiikkaa. Että emme syö lastemme ja lastenlastemme eväitä.

Valtion velkaantuminen on ollut hallitsematonta. Maksamme pelkästään korkoja yli 3 miljardia tänä vuonna, eli yli 8 miljoonaa euroa joka päivä. Tämä rahasumma olisi järkevämpää käyttää palvelujen rahoittamiseen kuin korkomenoihin. Suomi on velkaantunut enemmän kuin muut Pohjoismaat ja Suomen velan kehitys poikkeaa muista maista: Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on 75,8 %, Norjassa 44,3 %, Tanskassa 29,3 % ja Ruotsissa 31,2 %. Virossa vain 19,6 %. Suomi on jäänyt talouskehityksessä muiden pohjoismaiden taakse. Pysähtynyt talouskasvu, edellisen hallituksen tehtailema kallis sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, ja muihin Pohjoismaihin verrattuna alhainen työllisyysasteemme ovat viemässä terveeltä taloudelta pohjan. On aika kiriä kiinni muut Pohjoismaat.

Hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite on saada aikaan kestävää kasvua. Tavoittelemme työllisyys- ja kasvutoimilla 100 000 uutta työllistä. Tavoitteenamme on, että yhä useampi osallistuu tulevaisuudessa työmarkkinoille kykyjensä mukaan. Vakaa taloudellinen kehitys tukee myös perheellistymistä alhaisen syntyvyyden Suomessa.

Kristillisdemokraateille perheiden ja lasten hyvinvointi on sydämen asia. Lapsilisien ja kotihoidontukien taso pysyy ennallaan. Lisäksi hallitus ottaa ensi vuoden alusta käyttöön lapsikohtaisen korotuksen työtulovähennykseen eli niin sanotun lapsivähennyksen. Näillä toimenpiteillä tähdätään myös vääristyneen huoltosuhteen taittamiseen. Suomi on jo maailman kolmanneksi ikääntynein maa: 65 vuotta täyttäneiden osuus aikuisväestöstä on tällä hetkellä meitä suurempi vain Japanissa ja Italiassa. Vanhushuoltosuhteemme heikkenee muita Pohjoismaita nopeammin.

On syytä ymmärtää, että kestävyysvajeen merkittävin juurisyy on vinoutunut väestörakenne. Vanheneva väestö tarvitsee enenevästi palveluita ja samaan aikaan työntekijöiden ja veronmaksajien määrä vähenee. Siksi on sydäntä riipaisevaa todeta, että olemme menettäneet yli puoli miljoonaa lasta ja heidän mahdolliset jälkeläisensä pelkästään sen vuoksi, että vauvaa odottaville naisille ei ole tarjottu elämää puolustavia vaihtoehtoja. Matala syntyvyys ja vääristynyt huoltosuhde haastavat yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden, minkä vuoksi kipeiden päätösten tekemistä ei voi enää lykätä. Väestönkehitys edellyttää toimia nyt, ei vasta tulevaisuudessa.

Uudistukset niin työelämälainsäädäntöön kuin sosiaaliturvaan ovat välttämättömiä, sillä olosuhteet ympärillämme ovat muuttuneet. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on sitoutunut luomaan Suomesta dynaamisen yhteiskunnan, josta suomalaiset voivat kokea tervettä ylpeyttä ja jossa on turvallista yrittää, perheellistyä ja vanheta. Haluamme edistää päätöksiä, jotka luovat uskoa tulevaisuuteen. Hyvinvointia ei saavuteta ideologisen vastakkainasettelun kautta. Sopeutuspäätöksiä, työmarkkinauudistuksia ja talouskasvua edistäviä investointeja tehdään, jotta voimme jatkossakin huolehtia laadukkaista peruspalveluista, maamme turvallisuudesta ja kilpailukyvystä sekä pitää huolta heikommassa asemassa olevista kansalaisista.