– Olemme tottuneet siihen, että talous ja tuottavuus kasvavat, ja että hyvinvointiyhteiskunta kykenee jatkuvasti laajentamaan palveluitaan. Yhteiskunta on vuosikymmenten saatossa tarjonnut ihmisille yhä tiheämpää turvaverkkoa eri elämäntilanteissa. Sitä turvaverkkoa on opittu käyttämään huolettomasti, jopa väärin, totesi KD eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman katsauksessaan KD:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Lohjalla.

– Talouden ja hyvinvoinnin kasvu syntyy vain kovalla työllä ja viisaalla yhteisten varojen käytöllä, mutta myös rohkeudella ja innovatiivisuudella. Työn ja tuottavuuden tekijöitä on oltava riittävästi suhteessa kaikkiin huollettaviin.

– Kristillisdemokraattien näkökulmasta Suomen keskeinen ongelma on alhainen syntyvyys ja siitä seuraava, yhä paheneva kestävyysvaje. Haluamme edistää päätöksiä, jotka luovat uskoa tulevaisuuteen ja tukevat perheiden, lasten ja nuorten hyvinvointia sekä kaikkien kansalaisten osallisuutta tavoiteohjelmamme mukaisesti, Östman totesi.

– Hallituksessa haluamme mahdollistaa sen, että yhteinen hyvä lähtee kumuloitumaan, luomaan uusia yrityksiä, innovaatioita ja talouskasvua. Orpon hallituksella on vahva näkemys siitä, että panostuksia kasvuun, tutkimukseen ja kehittämiseen tarvitaan, ja niitä myös tehdään, Östman vakuutti.

Lue koko puhe:

KD eduskuntaryhmän ja ministeriryhmän kesäkokous 27.8.2024 Lohja

Poliittinen katsaus
Eduskuntaryhmän pj. Peter Östman

Hyvät työtoverit ja median edustajat,

Eduskunnan kesätauko alkoi tänä kesänä vasta heinäkuun puolivälissä viimeisten äänestysten jälkeen. Nyt olemme saaneet paitsi vetää henkeä niin myös tavata ihmisiä kotiseudulla ja kesätapahtumissa, kuunnella ihmisten tuntoja ja etsiä voimia ja viisautta tulevaan.

Ennen kevään 2023 eduskuntavaaleja Suomea oli johdettu ajatuksella, että vaikeat päätökset voi jättää myöhemmäksi, eikä velasta niin ole väliä. Ideologisia hankkeita oli ajettu perusasioiden kustannuksella.

Me tiesimme, että eduskuntavaalit ratkaisisivat Suomen suunnan muodostamisessa. Tiedostimme, että uuden hallituksen on kannettava raskas vastuunsa. Mutta KD on vastuunkantajapuolue: emme ole populisteja, jotka tavoittelevat ääni ja paikkoja niiden itsensä takia. Tunnemme vastuumme yhteiskunnasta ja haluamme sitä myös kantaa.

Meillä on selkeät näkemykset siitä, miten yhteistä hyvää edistetään kestävästi ja pitkäjänteisesti. Tahdomme tehdä työtä, jotta pieni nuori sukupolvi ei joutuisi perimään konkurssikypsää yhteiskuntaa. Siksi olemme mukana hallituksessa, joka joutuu tekemään myös raskaita päätöksiä – myös sellaisia, jotka saavat osakseen herkästi buuauksia ablodien sijaan.

Tiesimme hyvin jo ennen hallitusneuvotteluja, ettei suomalaisen yhteiskunnan uudistaminen voisi enää odottaa: tarvitaan panostuksia kasvuun mutta myös vaativia toimia julkisen talouden tervehdyttämiseksi. Hyvinvointia ei saada aikaiseksi syömävelkaa ja byrokratiaa lisäämällä. Velkavuorten kasvattaminen jälkikasvun huoleksi on moraalisestikin iso kysymys.

Koeteltu viisaus siitä, ettei yli varojen voi elää, on pakko ottaa jälleen tosissaan. Tämän sisäistäminen ja hyväksyminen tuntuu olevan monille vaikeaa. Olemmehan tottuneet siihen, että talous ja tuottavuus kasvavat, ja että hyvinvointiyhteiskunta kykenee jatkuvasti laajentamaan palveluitaan.

Yhteiskunta on vuosikymmenten saatossa tarjonnut ihmisille yhä tiheämpää turvaverkkoa eri elämäntilanteissa. Sitä turvaverkkoa on opittu käyttämään huolettomasti, jopa väärin. Nollakorkojen aika vei unohduksiin kokemuksia kalliista velkarahan hinnasta.

Nyt vanhat viisaudet on palautettava mieliin ja käytäntöihin. Talouden ja hyvinvoinnin kasvu syntyy vain kovalla työllä ja viisaalla yhteisten varojen käytöllä, mutta myös rohkeudella ja innovatiivisuudella. Työn ja tuottavuuden tekijöitä on oltava riittävästi suhteessa kaikkiin huollettaviin.

Kristillisdemokraattien näkökulmasta Suomen keskeinen ongelma on alhainen syntyvyys ja siitä seuraava, yhä paheneva kestävyysvaje. Haluamme edistää päätöksiä, jotka luovat uskoa tulevaisuuteen ja tukevat perheiden, lasten ja nuorten hyvinvointia sekä kaikkien kansalaisten osallisuutta tavoiteohjelmamme mukaisesti.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen tavoite on nykyoloissa erittäin haastava: vakauttaa julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen ja kääntää se tämän vaalikauden jälkeen pysyvästi laskuun.

Hallitus on sitoutunut pitämään julkisen talouden alijäämän sillä tasolla, että vältämme EU:n alijäämämenettelyn. Hallitusohjelma sisältää 6 miljardin euron toimet julkiset julkisen talouden vahvistamiseksi. Lisäksi hallitus sopi viime keväänä uusista toimista, jotka vahvistavat julkista taloutta noin 3 miljardilla. Nykyiset säästötoimet toimivat pohjana sille, että meillä olisi lähitulevaisuudessa resursseja tehdä investointeja ja luoda uusia työpaikkoja, – jotta voisimme nähdä Suomessa uusia ”nokioita”.

Mitä nopeammin saamme aikaan suuntaa korjaavia muutoksia, sitä pienemmillä kustannuksilla lopulta pääsemme eteenpäin. Murtuneen jalan leikkaaminen tekee kipeää, mutta paraneminen voi alkaa vasta sen jälkeen, kun korjaavat hoitotoimenpiteet on tehty. Suomi on nyt monessa mielessä leikkauspöydällä, mutta toivottavasti sitä myöden vahvasti tervehtymisen tiellä.

Hallituksessa haluamme mahdollistaa sen, että yhteinen hyvä lähtee kumuloitumaan, luomaan uusia yrityksiä, innovaatioita ja talouskasvua. Orpon hallituksella on vahva näkemys siitä, että panostuksia kasvuun, tutkimukseen ja kehittämiseen tarvitaan, ja niitä myös tehdään.

Suomen startup-yhteisö julkaisi ”Vision Suomesta 2040 – millainen toimintaympäristö Suomi tuolloin on?” Julkaisun tekijät toteavat mm., että suomalaiset ovat perinteisesti säästeliästä kansaa, joka on selviytynyt maailman myllerryksistä varautumalla, säästämällä ja keräämällä varastoon. Tämä on hyvä huoltovarmuuden näkökulmasta, mutta globaalissa markkinataloudessa tarvitsemme myös rohkeutta hypätä mukaan uusiin innovaatioihin ja projekteihin.

Paikalleen jääminen ja varman päälle pelaaminen ei riitä. Elinkeinorakenteen uudistaminen on välttämätöntä. Tarvitsemme ammattilaisosaamista, kansallista innovaatiopolitiikkaa sekä pääomarohkeutta pysyäksemme kilpailukykyisinä. Tarvitaan ennakoivaa ja selkeää lainsäädäntöä, rohkeutta ottaa käyttöön uusia teknologioita sekä tutkimustulosten hyödyntämistä yritystoiminnan ajurina ja taustavoimana.

Meillä on erityisosaamista ilmastonmuutoksen torjunnasta avaruusteknologiaan ja kiertotalouteen asti.  Meillä on mahdollisuus ratkaista energiantuotannon ja logistiikan ongelmia teknologian avulla. Suomalainen laadukas osaaminen ja tuotanto on edelleen myyntivaltti maailmalla. Meidän pitää pystyä näkemään, miten ihan tavallinen Suomi voi olla viettelevän eksoottinen matkailijoille ja kansainvälisille yrityksille.

Yritystukijärjestelmää on kehitettävä niin, että painopiste siirtyy kohti pitkän aikavälin tuottavuutta ja arvonlisää.

**

Turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta huolehtiminen on julkisen vallan tehtävistä tärkeimpiä. Kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuudesta ja korkeasta elintarvikeomavaraisuudesta huolehtiminen on ollut meille Kristillisdemokraateille tärkeää.

Iloinen asia on, että maataloudessa tämän vuoden sadonkorjuu on onnistunut paremmin kuin monena viime vuotena. Tämä on helpotus etenkin kustannuskriisissä kamppaileville maatalousyrittäjille.

Haluan tässä nostaa esiin epäkohdan, jonka toivon saavan huomiota. Se on rahoituslaitosten toiminta suhteessa maataloussektoriin. Suurten pankkien pitäisi kantaa nykyistä paremmin vastuuta maamme huoltovarmuudesta mahdollistamalla maatalousyrittäjien investoinnit yritystoimintansa kehittämiseen. Miksei esimerkiksi maapohjan tai rakennuksen arvoa hyväksytä vakuudeksi samoilla ehdoilla kuin muissa lainoissa?

Pankit ovat lyhentäneet laina-aikoja. MTK on jo vuosia huomauttanut, että liian lyhyet lainojen takaisinmaksuajat heikentävät tilojen maksuvalmiutta niin, ettei sukupolvenvaihdoksessa työn jatkaja pysty ottamaan tilaa vastaan normaalilla kauppahinnalla. Asiaan on saatava muutos!

**

Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus on kasvava huolenaihe. Venäjän systemaattiset hybridioperaatiot ovat saaneet Suomen varautumaan ikäviin tulevaisuusskenaarioihin. Venäjä muodostaa myös Suomelle pitkäaikaisen sotilaallisen uhan, johon meidän on rauhallisesti, pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti varauduttava. On myös kyettävä tiedostamaan, mitkä muut tahot ja valtiolliset toimijat pyrkivät nyt haastamaan sääntöpohjaista maailmanjärjestystä.

Suomen on arktisena maana pystyttävä turvaamaan selustansa niin Itämerellä kuin pohjoisessakin NATO-kumppaneiden tuella. Venäjän lisäksi esimerkiksi Kiinan kasvavaan toimintaan Jäämerellä ja arktisella alueella tulisi kiinnittää enemmän huomiota. On ensiarvoisen tärkeää, että Ukrainan tukea jatketaan.

Sisäisessä turvallisuudessa näkyy monenlainen pahoinvointi, yhteiskunnan ja keskustelun polarisoituminen sekä etenkin lasten ja nuorten lisääntynyt väkivaltainen käytös. Se luo pohjaa jengirikollisuuden kasvulle, jonka edessä emme voi olla sinisilmäisiä. On kyettävä toimimaan ennakoivasti. Tarvitsemme kouluihin ja päiväkoteihin selkeämpiä ja parempia toimivaltuuksia puuttua häiriköivien lasten toimintaan. Kristillisdemokraattien kannattama ajatus koulupäivistä ilman kännykkää on tarpeen.

Lopuksi on hyvä todeta, että haasteistaan huolimatta Suomi on lukemattomin mittarein erittäin hyvä maa. Ahkeruus, välittävä yhteisöllisyys ja lähimmäisyys ovat olleet suomalaisten suuri voimavara. Toivottavasti näin on myös tulevaisuudessa.