– Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislain ja rahoituslain ongelmat ovat tulleet ilmi hallituskaudella ja ovat odotettua huomattavasti vakavampia. Hallituksen on syytä aloittaa hyvinvointialueiden korjausliike jo tällä hallituskaudella.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli turvata yhdenvertaiset palvelut kaikkialla maassa ja hillitä palvelutarpeen kasvusta johtuvaa kulukasvua toteuttamalla perustason ja erikoistason integraatio. Lainsäädäntövaiheessa jo varoitimme, että sote-uudistus näyttää keskittyvän liikaa hallinnon rakentamiseen ja aivan liian vähän sote-palvelujen uudistamiseen ja niiden vaikuttavuuden vahvistamiseen.

– Jo lyhyessä ajassa on osoittautunut, että toteutettu uudistus ei täytä sille asetettuja tavoitteita. Pikemminkin uudistus on johtanut kohtuuttomaksi paisuneeseen hallintoon ja yhä kasvaviin kuluihin. Rahoituslain kannustamattomuus ja menoautomaattirakenne vaativat korjausliikettä.

– Hyvinvointialueiden rahoituksen osuus valtion koko budjetista on yli neljänneksen. Osuus on niin suuri, että hyvinvointialueiden kulukasvu haastaa valtion talouden tasapainoa.

– Sote-palvelut ovat elintärkeitä palveluja, joiden toimivuuteen jokainen meistä haluaa hädän hetkellä voida luottaa. Niiden on oltava kunnossa. Saman aikaisesti emme voi sulkea silmiä siltä, että kulujen kasvu on nyt liian voimakasta.

– Hyvinvointialueet ovat pyrkineet vastaamaan säästövaatimuksiin. Kuitenkin osalla alueita on päädytty ennaltaehkäisevien palvelujen karsimiseen ja henkilöstöpulaa on ratkottu ostopalveluilla.   Lopputulemana entistä pahempi kulujen karkaaminen käsistä. Tilanne on niiltä osin huolestuttava.

– Kriisiytynyt tilanne odottaa ratkaisua. Opposition vasen laita on jo ehtinyt ehdottaa epäonnistuneen soteuudistuksen korjaussarjaksi hyvinvointialueiden verotusoikeutta. Alueiden rakenteellisia ja rahoituksellisia ongelmia ei korjata alueiden lisäverotuksella.

– Ensi vuodelle hyvinvointialueiden rahoitusta lisätään yli kaksi miljardia euroa ja kasvupainetta vuoden 2026 loppuun mennessä on vielä yli kolme miljardia euroa lisää. Hallitus on myös tiukentanut alueiden ohjausta ja keventänyt velvoitteita.

– Hallitusneuvotteluissa linjattiin, että hyvinvointialueille annetaan nyt työrauha, eikä merkittäviä muutoksia tehdä. Nyt tämä linjaus on syytä ottaa pöydälle uudelleen. Hyvän politiikan ominaisuus on kyky korjata päätöksiä uuden tiedon pohjalta. Kristillisdemokraatit esittävät, että hyvinvointialueiden korjausliike aloitetaan jo tällä hallituskaudella.

Lue koko puhe:

Kristillisdemokraattien eduskunta- ja ministeriryhmän kesäkokous

Poliittinen katsaus 27.8.2024 Lohja, Kisakallio

Puolueen puheenjohtaja, ministeri Sari Essayah

Hyvät median edustajat, hyvät kuulijat,

Eduskuntaryhmän kesäkokous täällä Lohjan Kisakalliossa on tarjonnut meille erinomaisen kauniit ja liikunnalliset puitteet valmistautua politiikan syksyyn. Lohjalla, kuten monissa Suomen kunnissa, tehdään töitä alueen kasvun ja elinvoiman eteen; silloin ratkaisevaa on saavutettavuus ja laadukkaat peruspalvelut kuten vaikkapa kouluverkko, sotepalvelut ja hyvät harrastusmahdollisuudet.

Valtiovarainministeriön ehdotusta ensi vuoden talousarvioksi on tehty kukkaron nyörit tiukalla. Varsinaisia menolisäyksiä budjetissa on vain 13 miljoonalla eurolla, mikä on erittäin pieni summa 88,1 miljardin euron kokonaisuudessa. Kipeistä ja tarpeellisista talouden sopeutustoimenpiteistä huolimatta ehdotus on edelleen 12 mrd euroa alijäämäinen. Huomattavaa on kuitenkin se, että ilman tehtyjä sopeutustoimia budjetin alijäämä olisi jopa 16 miljardia. Otamme siis ensi vuonna 4 miljardia eli neljä tuhatta miljoonaa euroa vähemmän velkaa, verrattuna tilanteeseen, jossa mitään ei olisi tehty. Toteutamme Suomen suunnanmuutosta, jotta turvaamme nykyisille ja tuleville sukupolville tärkeät hyvinvointipalvelut ja turvallisuuden.

Julkisessa keskustelussa on liian vähälle jäänyt keskustelu valtion velan korkomenoista. Ne syövät kassastamme 3,5 miljardia euroa. Ensi vuoden arviota korkomenoiksi on jouduttu nostamaan 360 miljoonalla eurolla. Korkoa korolle efekti ei ole pelottelua vaan aito uhka. Suomi on toistaiseksi säilyttänyt AA+ luokituksensa, mutta epävarmuutta on ilmassa.

Luottoluokituksemme säilyminen on varmistettava, etteivät velanhoitokulut lisäänny entisestään. Lisää sopeutustoimia ei kuitenkaan tässä riihessä ole tulossa. Tehdyt 9 miljardin sopeutukset riittävät myös EU:n velkasääntöjen mukaiseen velkauraan.

Oppositio olisi valmis peruuttamaan lähes jokaisen säästön sekä työelämän uudistukset. Erityisesti edellisellä kaudella, mutta myös aiempina, valtiontalouden menoja on lisätty välittämättä siitä, ettei niihin ole ollut varaa, ja sitä laskua maksamme nyt.

Ensi vuoden budjetin rakentamisen yhteydessä sote on noussut keskiöön. Eikä ihme, sillä hyvinvointialueiden rahoituksen yli 25 %:n osuus on niin suuri, että hyvinvointialueiden kulukasvu haastaa koko valtion talouden tasapainoa.

Sote-palvelut ovat elintärkeitä palveluja, joiden toimivuuteen jokainen meistä haluaa voida hädän hetkellä luottaa. Niiden on oltava kunnossa. Saman aikaisesti emme voi sulkea silmiä siltä, että kulujen kasvu on nyt liian voimakasta.

Ensi vuodelle hyvinvointialueiden rahoitusta lisätään yli kaksi miljardia euroa ja kasvupainetta vuoden 2026 loppuun mennessä on vielä yli kolme miljardia euroa lisää. Hyvinvointialueiden talouden ohjaus on hallituksen tärkeimpiä tehtäviä. Ensi vuoden jälkikäteistarkistuksen jälkeen peruspohjassa oleva rahoitusvaje korjataan. Tämän jälkeen on voitava edellyttää toisenlaista budjettikuria myös hyvinvointialueilta. Olemme perineet huonon järjestelmän edelliseltä hallitukselta. Järjestelmän, jossa palvelut eivät parane, vaikka panostukset kasvavat.

Sote-rahoituslain mukaan nimittäin valtio kattaa hyvinvointialueiden tappiot. Jos siis lähes kaikki hyvinvointialueet tekisivät tappioita, jälkikäteiskorjaukset kattaisivat ne. Jos taas hyvinvointialueet tekisivät ylijäämää, valtio pienentäisi rahoitusta vastaavasti seuraavana vuonna. Laki johtaa moraalikatoon, sillä kannustinta vähentää menoja ei käytännössä ole. Arviointimenettelyä ei tunnuta pelättävän, koska yhdistäminen toiseen alijäämäiseen alueeseen ei tuo ratkaisua.

Samanaikaisesti hyvinvointialueilla on toki tehty töitä palveluiden vaikuttavuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi. Kuitenkin osalla alueita on päädytty ennaltaehkäisevien palvelujen karsimiseen ja henkilöstöpulaa on ratkottu ostopalveluilla.   Lopputulemana entistä pahempi kulujen karkaaminen käsistä. Tilanne on niiltä osin huolestuttava.

Sote-uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli turvata yhdenvertaiset palvelut kaikkialla maassa ja hillitä palvelutarpeen kasvusta johtuvaa kulukasvua toteuttamalla perustason ja erikoistason integraatio. Lainsäädäntövaiheessa oppositiosta jo varoitimme, että sote-uudistus ei täytä sille asetettuja tavoitteita. Pikemminkin uudistus on johtanut kohtuuttomaksi paisuneeseen hallintoon ja yhä kasvaviin kuluihin.

Kriisiytynyt tilanne odottaa ratkaisua. Opposition vasen laita on jo ehtinyt ehdottaa epäonnistuneen soteuudistuksen korjaussarjaksi hyvinvointialueiden verotusoikeutta. Alueiden rakenteellisia ja rahoituksellisia ongelmia ei korjata alueiden lisäverotuksella.

Hallitusneuvotteluissa linjattiin, että hyvinvointialueille annetaan nyt työrauha, eikä merkittäviä muutoksia tehdä. Kuitenkin on käynyt yhä ilmeisemmäksi, että vähintään rahoituslain kannustamattomuus ja menoautomaattirakenne vaativat korjausliikettä. Hyvän politiikan ominaisuus on kyky korjata päätöksiä uuden tiedon pohjalta. Kristillisdemokraatit esittävät, että hyvinvointialueiden korjausliike aloitetaan jo tällä hallituskaudella.

Kristillisdemokraatit tulevat lisäksi syksyn aikana esittämään myös oman soten ratkaisuvaihtoehtonsa Marinin hallituksen sotesotkun korjaamiseksi.

Hallituksen positiiviset toimet ja viitteet suhdannetilanteen paranemisesta ovat myös jääneet liian vähälle huomiolle. Menosopeutusten ja rakenteellisten uudistusten lisäksi Suomi tarvitsee myös kestävää kasvua sekä kasvuedellytysten parantamista. Tämä on hallituksen kantava teema. Tähän tähtäävät niin työllisyystoimet kuin mittavat investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen. Yrittämisen ja työllisyyden vahvistamisen kautta halutaan nostaa Suomi uudelleen kasvu-uralle.

Taloutemme on hienoisessa kasvussa ja kasvun odotetaan vahvistuvan ensi vuonna. Suomen kustannuskilpailukyky on varsin hyvä, mikä tukee vientiä kysynnän kasvaessa. Kotitalouksien kulutus lisääntyy inflaation hidastumisen, korkojen laskun ja tulojen kasvun myötä. Työllisyyden odotetaan kääntyvän nousuun ensi vuoden aikana.

Hallituksen panostukset kasvuun, tutkimukseen ja kehittämiseen ovat mittavat. T&K-toiminnan rahoitus on tarkoitus nostaa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tohtoritutkimuspilotin myötä vuosina 2024-2027 koulutetaan 1000 uutta tohtoria.

Hallituksen investointiohjelma on mittava. Investointeja tehdään niin kumipyörille kuin raiteisiinkin. Näiden suurten hankkeiden lisäksi perusväylänpitoon laitetaan 250 miljoonaa euroa tänä vuonna ja tämä näkyy nyt joka puolella maata. Korjausvelkaa puretaan pelkästään perusväylänpidon kautta yhteensä 590 miljoonalla eurolla tällä kaudella. Investointiohjelman hankkeita laitetaan eteenpäin sitä mukaa, kun ne saadaan ns. kuokkavalmiiksi, budjettiriihessä laitetaan liikkeelle useita hankkeita.

Lisäksi muistutan myös, että maa- ja metsätaloussektori osallistuu osaltaan Suomen kasvutalkoisiin koko biotaloussektorin kautta. Elintarvikeviennissä on potentiaalia. Biotalouden arvonlisän kasvattamiseen tehtävä 10 milj. euron satsaus on merkittävä panostus luonnonvarasektorille.

Työllisyystoimet ja työmarkkinoiden uudistaminen ovat merkittäviä mm. paikallisesta sopimisesta säädetään syksyllä. Toimenpiteet vahvistavat työllisyyttä keskipitkällä aikavälillä lähes 80.000 työllisellä. Toisaalta ennustan, että syksyn työmarkkinakierroksesta tulee vaikea.

Hallitus ei kuitenkaan peruuta näitä pitkään odotettuja työelämän uudistuksia. Näillä uudistuksilla pystyttään parantamaan yritystemme kansainvälisesti heikompaa kilpailukykyä. Julkinen talous vahvistuu toimien myötä 1,8 miljardilla eurolla.

Hallitus käynnistää investointien verohyvityksen suurille nettonollatalouteen siirtymistä tukeville investoinneille. Näin saamme maamme investoinnit liikkeelle. Teollisuussijoituksen kautta edistetään investointien syntymistä yhteensä 300 miljoonalla lisäeurolla. Tällä kasvupanostuksella pyritään saamaan yksityisen rahoituksen kanssa noin 900 miljoonan rahoituskokonaisuus kasvuyrityksille kuluvan vaalikauden aikana.

Luetellut toimenpiteet ovat mittavia ja toteuttavat selkeästi hallituksen työn ja yrittäjyyden linjaa.

Kristillisdemokraateille lasten ja perheiden hyvinvointi on sydämen asia.  Hyvinvoivat lapset ja nuoret ovat maamme tulevaisuuden avaintekijöitä. Lasten ja nuorten pahoinvoinnin ja syrjäytymisen ehkäiseminen on tärkeä ja laaja yhteiskunnallinen tehtävä. Valtiontalouden säästöpaineiden keskellä kristillisdemokraateille on ollut hallitustyössä ensisijaista, että lapsilisien ja perusopetuksen rahoitusta on korotettu ja että, kotihoidontuki säilyy.

Toteutamme pitkään kaivatun lasten ja nuorten terapiatakuun ja hallitus on ryhtynyt toimiin matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseksi. Kevään kehysriihessä hallitus päätti lapsi- ja nuorisopaketilla vahvistaa pysyvää rahoitusta koulu- ja oppilaitosnuorisotyöhön ja mielenterveyden matalan kynnyksen chat-palveluihin sekä osoittaa erillistä rahoitusta koulukiusaamisen vastaiseen työhön. Tarvitsemme laajaa poikkihallinnollista toimenpideohjelmaa, jolla ehkäistään nuoriso- ja jengirikollisuutta sekä mm. pyritään rikoskierteen katkaisemiseen ja rikosvastuun toteutumiseen.

Velkaantumista ja talouden isoa kuvaa suurempi ratkaistava asia koskee syntyvyyttä. Muistutan, että muutos syntyvyyden korjaamiseksi on mahdollista ja pidämme tärkeänä hallituksen väestöpoliittisen ohjelman valmistumista. Suomessa on oltava rohkeita ja otettava parhaat eurooppalaiset perhepolitiikan eväät käyttöön. Maissa, joissa syntyvyys vahvistuu, ovat maita, joissa arvostetaan vanhemmuutta ja suuria perheitä, yksinhuoltajaperheitä unohtamatta.

**

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdään nyt vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä. Venäjän eilinen lennokki- ja ohjusiskusarja iski yli puoleen Ukrainan alueista. Samoin Venäjän erilaiset pahantahtoiset hybridi- ja sabotaasitoimet ovat ulottuneet laajasti Eurooppaan.

Tässä tilanteessa tuki Ukrainalle ja EU-maiden yhtenäisyys ovat välttämättömiä lähtökohtia Venäjän torjumiseksi. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet sekä tiivistyvät kahdenväliset yhteistyöjärjestelyt Pohjoismaiden ja Yhdysvaltojen välillä vahvistavat onneksi Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet edistävät yhteistyön syventämistä myös Pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken. Suomi on monella tavalla varautunut ja olemme turvallisuuden tuottaja alueellamme.

Euroopan unionin komissio laatii parhaillaan komission tulevan kauden työohjelmaa ja siinäkin varmasti turvallisuuspoliittiset painotukset tulevat näkymään uutta puolustuskomissaarin salkkua laajemminkin.

Suomi on jo pitkään tehnyt työtä vaikuttaakseen komissio ohjelman mm. bio- ja kiertotalouden edistämiseen. Tämä voi olla koko EU:lle kaukaa viisasta, sillä Lähi-idän paheneva kriisi voi vaikuttaa maailman talouteen mm. fossiilisten raaka-aineiden hintaan.

Poliittinen syksy on alkamaisillaan. Kristillisdemokraatit ovat sitoutuneet kantamaan vastuuta Suomen suunnanmuutoksesta. Teemme tarvittavat toimet, jotta Suomen velkaantumiskehitys saadaan pysäytettyä, kestävää kasvua luotua perheiden hyvinvoinnista huolehtien sekä heikommasta huolta pitäen.