– Varovaisia merkkejä talouden piristymisestä on olemassa, mutta selkeän positiivisen käänteen eteen on vielä tehtävä töitä. Hyvinvoiva talous turvaa kansalaisten hyvinvointipalvelut ja mahdollistaa sen, että heikoimmassa asemassa olevista huolehditaan, totesi Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah budjettiriihen päätösinfossa.

– Sosiaalista oikeudenmukaisuutta on vaalittu muun muassa siten, että pienempien eläkkeiden verotusta ei kiristetä, ruoka-apu vakinaistuu ja keliakiakorvaus toteutetaan alle 18-vuotiaille sekä pienituloisimmille aikuisille, Essayah totesi puheenvuorossaan.

Hallitus jatkaa budjettipäätöksillään Suomen talouden viemistä kestävän kasvun uralle. Velkaantumisen kasvun taittaminen on edellytys sille, että hyvinvointiyhteiskunnan palvelut – hyvät koulut, sosiaali- ja terveyspalvelut ja hoiva – voidaan turvata myös tuleville sukupolville.

– Hallituksen perhemyönteisyydestä kertovat lasten ja nuorten hyvinvointiin kohdistuvat satsaukset. Ansiotuloverotukseen säädetään lapsikohtainen vähennys. Yksityiskoulujen kotikuntakorvaus nousee viimeinkin sataan prosenttiin. Perusopetukseen tulee kolme vuosiviikkotuntia lisää.

– Oppimisen tuki vahvistuu perusopetuksessa ja toisella asteella. Erityisesti iloitsen kansanopistolukioille myönnettävästi määrärahasta oppimisen tukeen. Opistoissa tehdään tärkeää työtä esimerkiksi sellaisten nuorten tukemiseksi, joilla on oppimisvaikeuksia tai muita koulunkäynnin haasteita.

Ongelmista kärsivien lasten ja nuorten avuksi terapiatakuu toteutuu sekä päihteillä ja väkivallalla oirehtivien nuorten lastensuojeluun suunnataan rahoitusta, samoin matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin.

Essayah oli tyytyväinen myös siitä, että 4H-toiminnan rahoitus turvataan nykytasolla, mikä mahdollistaa laadukasta harrastustoimintaa eri puolilla maata.

– Aivan kuten hallitusneuvotteluissa linjattiin, ruokaturvasta huolehditaan eikä ruokaa tuottavasta maataloudesta leikata. Eli budjettikirjassa näkyvät vähennykset on kompensoitu jo kevään toisessa lisätalousarviossa. Näin turvataan maaseudun kehittämisen toiminnan jatkuminen ja Suomen EU-saannot, maa- ja metsätalousministeri totesi.

Hallitus panostaa 10 miljoona euroa biotaloussektorin arvonlisän kasvuun ja huoltovarmuuden turvaamiseen. Merkittävä osa tästä suunnataan elintarvikeviennin tukemiseen.

– Suomessa on kaikki edellytykset tuottaa laadukkaita korkean lisäarvon elintarvikkeita kansainvälisille markkinoille ja vaativille asiakkaille. Määrärahalla vauhditetaan elintarvikevientiä muun muassa luomalla pysyviä rakenteita viennin mahdollistamiseksi ja arvonlisän kasvattamiseksi, sekä vahvistamalla ulkomaan vientipalveluita, alan osaamista ja maakuvatyötä.

– Metsäsektorin kasvun ja innovaatioiden vahvistamiseksi tutkimus on tärkeää. Näistä toimista esimerkkinä mainitsen 5 miljoonan euron panostuksen metsäbiomassoja koskevaan tutkimukseen Suomen Akatemian kautta. Rahoitamme maankäyttösektorin kasvihuonekaasuinventaarion ja seurantajärjestelmän kehittämistä nielu- ja päästölaskelmien tarkentamiseksi. Hienoa on myös se, että pystymme suuntaamaan lisäpanostuksia vapaaehtoiseen luonnonsuojeluun ja ennallistamistyöhön METSO- ja HELMI-ohjelmien kautta.

Essayah kertoi myös hallituksen panostuksista itäiseen Suomeen, mm. useiden liikennehankkeiden muodossa.

Hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2025 vahvistaa talouden kasvuedellytyksiä. Kun hallituksen päätökset toteutuvat täydessä mitassaan ja suunnitellussa aikataulussa, velkasuhteen kasvu pysähtyy vuonna 2027, hallituksen tiedotteessa todetaan.

Vuoden 2025 talousarviossa valtion menot ovat 88,8 miljardia ja tulot 76,6 miljardia. 12,2 miljardin alijäämä rahoitetaan velalla. Ilman hallituksen toimia velkaa tarvittaisiin vuonna 2025 noin 4 miljardia enemmän kuin nyt.

Kuvassa hallituspuolueiden puheenjohtajat, vasemmalta ministeri Sari Essayah (kd), Riikka Purra (ps), Petteri Orpo (kok) ja Anders Adlercreutz (rkp). Kuva: Fanni Uusitalo, VNK