– On tärkeää, että vahvistamme turvallisuuttamme Nato-yhteistyön ohella myös useiden kahdenvälisten kumppanuuksien kautta – eikä vain sotilaallisten suurvaltojen, vaan myös muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa, totesi KD:n ryhmäpuheen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta pitänyt Mika Poutala.

Hän muistutti, että Venäjä-yhteyksien sulkeuduttua Suomi on yhä enemmän meren ympäröimä saari.
– Meillä on oltava riittävä omavaraisuus tärkeimpien hyödykkeiden, kuten ruuan ja energian, osalta. Suomi on korostanut tarvetta vahvistaa EU:ssa kokonaisvaltaista varautumista ja ollut valmis tarjoamaan osaamistaan muille.

Poutala totesi, että uskonnonvapauskysymykset ovat jääneet ulko- ja kehityspolitiikassa valitettavan vähäiselle huomiolle.
– Tähän kristillisdemokraatit toivovat muutosta.

*** Lue koko puhe:

KD:n ryhmäpuheenvuoro ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta 10.9.2024
Kansanedustaja Mika Poutala

Arvoisa puhemies,

Keskustelussa oleva ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko painottuu vahvasti turvallisuuden teemoihin. Vahva kansallinen puolustuskyky ja -tahto sekä täysipainoinen toiminta EU:ssa ja Natossa muodostavat Suomen turvallisuusrakenteen perustan.

EU:n ja Naton yhteistyö turvallisuuden saralla kehittyy. EU keskittyy yhä enemmän jäsenmaidensa puolustuksen tukemiseen sekä Euroopan puolustusteollisen ja -teknologisen pohjan vahvistamiseen.

Sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä on monesta kohtaa murtunut. Kuitenkin vakautta edistävä ulkopolitiikka ja aktiivinen diplomatia on keskeistä myös tässä ajassa, jossa turvallisuuspolitiikan sotilaallinen ulottuvuus on korostunut.

On tärkeää, että vahvistamme turvallisuuttamme Nato-yhteistyön ohella myös useiden kahdenvälisten kumppanuuksien kautta – eikä vain sotilaallisten suurvaltojen, vaan myös muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa.

Pohjoismaat muodostavat nyt tiiviin puolustusalueen, jota Yhdysvaltojen Norfolkissa sijaitseva Nato-esikunta jatkossa koordinoi. Sen alaisuudessa Suomeen perustettava maavoimajohtoporras saa kiertävät FLF-joukot, joihin myös Ruotsi aikoo osallistua.

Venäjä-yhteyksien sulkeuduttua Suomi on yhä enemmän meren ympäröimä saari. Meillä on oltava riittävä omavaraisuus tärkeimpien hyödykkeiden, kuten ruuan ja energian, osalta. Suomi on korostanut tarvetta vahvistaa EU:ssa kokonaisvaltaista varautumista ja ollut valmis tarjoamaan osaamistaan muille.

Moderni toimintaympäristö on luonut puolustukselle uusia haasteita. Teknologian, tekoälyn ja avaruustoiminnan lisääntyessä on tärkeää varautua niiden tuomiin haavoittuvuuksiin. Kiina on ohittanut Euroopan lisäksi Yhdysvallat useiden teknologia-alojen tutkimuksessa ja patenteissa, varsinkin tekoälyyn ja robotteihin liittyen. Myös turvallisuuspolitiikan näkökulmasta on tärkeää, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa tehostetaan niin, että kykenemme kirimään kiinni etumatkaa tieteen ja tekniikan eturintaan.

Kansainvälisen politiikan suuret ruutitynnyrit ovat Venäjä ja Lähi-itä. Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan loppua ei ole näköpiirissä. Tuen jatkuminen Ukrainalle ja EU-maiden laaja yhtenäisyys asiassa ovat välttämättömiä. Venäjän pyrkimykset kasvattaa vaikutusvaltaansa Itämerellä ja arktisella alueella korostavat Naton pelotteen ja puolustuksen vahvistamisen merkitystä.

Selonteossa todetaan, että ”vakauden lisäämiseksi Lähi-itään on tärkeää ratkaista Israelin ja palestiinalaisten konflikti kestävällä tavalla”. Kuten presidenttimme on todennut, nyt ei ole oikea aika tunnustaa Palestiinan valtiota. Ns. kahden valtion malli voi toteutua ainoastaan Israelin ja palestiinalaisten keskinäisen sopimuksen kautta luottamusta rakentavissa olosuhteissa: mutta ei nyt eikä tulevaisuudessa Hamasin tai muiden ääri-islamistien johdolla ja ehdoilla. Rauhallinen rinnakkaiselo mahdollistuu, kun rakkaus omiin lapsiin voittaa vihan naapurikansaa kohtaan. Ilman sitä on kahden valtion rakentaminen tuolle Uudenmaan kokoisella alueella toivotonta.

Sotilaalliset ja humanitaariset kriisit Ukrainassa ja Gazassa ovat jättäneet muut kriisialueet vähälle huomiolle. Monet suomalaiset kansalaisjärjestöt tekevät hyvää työtä kriisialueilla ja kehittyvissä maissa yhdessä paikallisten ihmisten ja yhteisöjen kanssa. Hallitus on luvannut selvittää verovähennysoikeuden luomista kehitysyhteistyöhön tehtäviin lahjoituksiin. KD haluaa osaltaan edistää sen toteutumista.

Ilmastonmuutoksen, ruokakriisin ja monenlaisen epävakauden keskellä elävän Afrikan väestön ennustetaan kaksinkertaistuvan seuraavien 25 vuoden aikana. Tämä väestöräjähdys tulee näkymään vahvasti myös Euroopassa.

Lähes 80 prosenttia maailman ihmisistä elää maissa, joissa uskonnonvapautta rajoitetaan. Vainotuin ihmisryhmä ovat kristityt. Vainon lisääntymisen syynä on pääosin ääri-islamilainen terrorismi sekä esimerkiksi Intiassa ja Kiinassa nationalististen virtausten nousu. Uskonnonvapauskysymykset ovat jääneet ulko- ja kehityspolitiikassa valitettavan vähäiselle huomiolle. Tähän kristillisdemokraatit toivovat muutosta.

Arvoisa Puhemies

Suomi on sitoutunut ihmisoikeusperustaisen ulkopolitiikan edistämiseen, siinä mielessä ”arvoperusteinen realismi” kuvastaa hyvin tämän ajan Suomen ulkopolitiikkaa.