– Suomen aktiivinen osallistuminen Nato-operaatioihin antaa selkeän viestin maamme rajojen ulkopuolelle. Se on viesti brutaalia hyökkäyssotaa käyvälle Venäjälle siitä, että Suomi on sitoutunut puolustamaan omaa ja muiden Nato-maiden koskemattomuutta yhdessä Nato-liittolaistensa kanssa, totesi kansanedustaja Sari Tanus pitämässään ryhmäpuheessa.

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston selonteosta eduskunnalle puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin.

***

Valtioneuvoston selonteosta eduskunnalle puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2025

KD:n ryhmäpuhe 13.11.2024 / Sari Tanus

Arvoisa puhemies

Ensiksi haluan lausua kiitollisuutemme siitä, että käsitellemme nyt eduskunnassa valtioneuvoston selontekoa puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2025.

Jos emme tätä asiaa nyt käsittelisi, olisi Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne toinen. Kiitoksemme kuuluvat myös presidentti Niinistölle, edelliselle hallitukselle ja silloiselle eduskunnalle hyvin tehdystä työstä, joka mahdollisti Suomen pikaisen liittymisen Pohjois-Atlantin liiton jäseneksi.

Selonteon otsikossa sanotaan sen olevan rauhan ajan selonteko. Otsikko antaa Euroopan tämänhetkisestä tilanteesta jokseenkin väärän kuvan. Vaikka Suomi ja Nato eivät ole osapuolia Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainassa, sota koskettaa mitä suuremmassa määrin myös Suomea ja Natoa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut, että Naton yhteiseen puolustukseen on panostettava huomattavasti nykyistä enemmän.

Selonteko kuvaa tiivisti tehtäviä, joita Suomella on Nato-operaatioissa vuonna 2025. Ne pitävät sisällään mm laivasto-osaston miinanraivaustehtäviä Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla sekä ilmavoimien valvontatehtäviä Islannissa, Koillis-Atlantilla ja Jäämerellä.

Naton uutena jäsenenä Suomen tulee integroida oman puolustuksensa yhteensopivaksi muiden Nato-maiden kanssa. Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävät ovat tärkeä osa Naton perusajatusta, jonka mukaan kaikki liittolaiset valmistautuvat tukemaan toisiaan pelotteen ja puolustuksen toteutuksessa koko liittokunnan alueella.

Venäjän hyökkäyssota ja sen myötä Euroopan turvallisuustilanteen muutos on kasvattanut Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävien merkitystä. Eteentyönnetty maavoimajoukko (Forward Land Forces), pysyvät merivoimaosastot (Standing Nato Maritime Group) ja ilmapuolustus (Air Policing, Air Shielding) ovat Naton keskeisiä rauhan ajan yhteisen puolustuksen toimintoja.

Ylläpitämällä näitä toimintoja rauhan aikana Nato osoittaa toimintavalmiuttaan ja puolustuskykyään.

Arvoisa puhemies,
vaikka kyse on Naton rauhan ajan operaatioista, maailmanpoliittisesta tilanteesta johtuen operaatioihin liittyy riski myös mahdollisista sotilaallisista konflikteista. Siksi on tärkeää, että selonteossa määritellään puolustusvoimien toimintaa myös mahdollisissa eskalaatiotilanteissa. Puolustusvoimista annetussa laissa (551/200712 a §:ssä) säädetään toimivallasta ja voimakeinojen käytöstä kansainvälisen avun antamisessa, yhteistoiminnassa ja muussa kansainvälisessä toiminnassa.

Suomen aktiivinen osallistuminen Nato-operaatioihin antaa selkeän viestin maamme rajojen ulkopuolelle. Se on viesti brutaalia hyökkäyssotaa käyvälle Venäjälle siitä, että Suomi on sitoutunut puolustamaan omaa ja muiden Nato-maiden koskemattomuutta yhdessä Nato-liittolaistensa kanssa. Se on viesti myös Nato-kumppaneillemme, että olemme sitoutuneita allekirjoittamiimme sopimuksiin. ”Kaikki yhden, yksi kaikkien puolesta” – Rauhan saavuttamiseksi ja sen ylläpitämiseksi.