Suomi on jo neljättä vuotta peräkkäin kansainvälisen kestävän kehityksen maavertailun ykkösmaa, totesi Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman, kun eduskunta keskusteli YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta.

– Kestävän kehityksen periaatteita edistäville yrityksille ja innovaatioille on yhä enemmän kysyntä. Suomi on alan vahva osaaja, mutta tarvitsemme kansainvälisiä sijoittajia, Östman painotti.

– Hallituksen panostukset tutkimukseen ja kehitykseen avaavat uusia kasvumahdollisuuksia ja vahvistavat Suomen asemaa puhtaiden teknologioiden kehittäjänä. Innovaatioiden edistäminen on elintärkeää talouskasvun ja uusien työpaikkojen luomiseksi.

Östman nosti esiin tulevaisuuden haasteet varautumisen ja huoltovarmuuden näkökulmasta.

– Raaka-aineet ja tuotantoketjut, tietoverkot, teknologiat ja osaaminen ovat monimutkaisesti verkottuneita globaalisti. Emme ole turvassa kaukana tapahtuvien konfliktien ja luonnon ääri-ilmiöiden vaikutuksilta. Joka sektorilla on välttämätöntä varautua poikkeustilanteisiin. Varautumisajattelun edistämisessä Suomi on toiminut EU:n unilukkarina, mutta edelleen on paljon tehtävää, Östman muistutti.

– Kestävän kehityksen ratkaisut, omavaraisuuden vahvistaminen ja huoltovarmuuden parantaminen kulkevat käsi kädessä.

Suomen vahvuuksia ovat maailman puhtaimman, antibioottivapaan ruoan tuotanto, kestävä metsätalous ja uusiutuvan energian kehittäminen. Hallitus on sitoutunut ruokaviennin kaksinkertaistamiseen vuoteen 2031 mennessä sekä biokaasutuotannon ja kiertotalouden edistämiseen.

– Ravinteiden ja raaka-aineiden kierrätys on oleellista huoltovarmuuden, kiertotalouden ja ympäristönsuojelun näkökulmista. Onkin syytä pohtia, voisiko EU:n laajuista suljettua kiertoa lisätä asteittain esimerkiksi arvokkaiden maametallien osalta.

*** Ryhmäpuhe kokonaisuudessaan:

Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta VNS 7/2024 vp
KD:n ryhmäpuheenvuoro – eduskuntaryhmän pj. Peter Östman 18.2.2025

Arvoisa puhemies, ärade talman

Suomi on jo neljättä vuotta peräkkäin ykkösenä kansainvälisessä maavertailussa, joka mittaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Tämä on huima saavutus, vaikka edelleen työtä riittää kaikilla sektoreilla.

Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä hyvinvointi pohjautuu sivistykseen ja osaamiseen, yrittäjyyden ja työnteon arvostukseen sekä kestäville arvoille, kuten oikeudenmukaisuudelle, vastuullisuudelle ja yhdenvertaisuudelle.

Suuria huolenaiheita ovat alhainen syntyvyys ja väestörakenteen nopea muutos sekä lasten ja nuorten yhä selkeämpi jakautuminen hyvin ja huonosti voiviin. Myös oppimistulosten heikentyminen on hälyttävää. Odotamme hallituksen väestöpoliittista selontekoa. Tarvitsemme monien jo tehtyjen toimien lisäksi etenkin uusia lapsiperheiden haasteisiin pureutuvia toimia.

Kestävän kehityksen periaatteita edistäville yrityksille ja innovaatioille on yhä enemmän kysyntää. Suomi on alan vahva osaaja, mutta tarvitsemme kansainvälisiä sijoittajia. Yritykset edistävät kestävää kehitystä tarjoamalla ratkaisuja globaaleihin ympäristöhaasteisiin, erityisesti puhtaiden teknologioiden kautta. Hallituksen tuntuvat satsaukset tutkimus- ja kehitystoimintaan luovat uusia mahdollisuuksia ja kasvattavat vientipotentiaalia. Tämä on tärkeää uusien työpaikkojen ja talouskasvun luomiseksi.

Raaka-aineet ja tuotantoketjut, tietoverkot, teknologiat ja osaaminen ovat monimutkaisesti verkottuneita globaalisti. Moni tärkeä komponentti tuotetaan toisella puolen maailmaa. Emme ole turvassa kaukana tapahtuvien konfliktien ja luonnon ääri-ilmiöiden vaikutuksilta. Joka sektorilla on välttämätöntä varautua poikkeustilanteisiin. Varautumisajattelun edistämisessä Suomi on toiminut EU:n unilukkarina, mutta edelleen on paljon tehtävää.

Kestävän kehityksen ratkaisut, omavaraisuuden vahvistaminen ja huoltovarmuuden parantaminen kulkevat käsi kädessä. Suomessa tuotetaan maailman puhtainta, antibioottivapaata ruokaa. Omassa maassa kasvatettu lähiruoka, eettisesti hoidetut maatilat ja metsät sekä kestävällä tavalla tuotettu energia ovat yhä tärkeämpiä.

Hallitus on sitoutunut suomalaisen ruokajärjestelmän kestävyyden parantamiseen ja ruokaviennin kaksinkertaistamiseen 2031 mennessä. Metsäsektorilla edistetään metsien aktiivista, kestävää ja monipuolista käyttöä, mikä vahvistaa sekä metsien monimuotoisuutta että niiden sopeutumiskykyä.

Olemme saavuttaneet EU:n energiatehokkuustavoitteet. Säästä riippuvaisten tuuli- ja aurinkovoiman tuotannon lisääntyessä sähköntuotannon vaihtelut nopeutuvat ja kasvavat tulevaisuudessa. Sähkön hintavaihteluiden saaminen kuriin edellyttää sähkön varastoinnin kehittämistä, kulutusjoustojen lisäämistä tai riittävää tasaista sähköntuotantoa. Se onnistuu rakentamalla lisää joko perus- tai säätövoimaa.

Hallitus panostaa biokaasutuotannon lisäämiseen. Ravinteiden ja raaka-aineiden kierrätys on oleellista huoltovarmuuden, kiertotalouden ja ympäristönsuojelun näkökulmista. Onkin syytä pohtia, voisiko EU:n laajuista suljettua kiertoa lisätä asteittain esimerkiksi arvokkaiden maametallien osalta.

Vesi on yksi arvokkaimmista luonnonvaroistamme. Sen kansallinen omistus- ja hallintaoikeus on turvattava, kuten hallitus on esittämässä.

Arktisen alueen merkitys kasvaa nopeasti. Sen turvallisuus on myös Suomen turvallisuutta ja ekologinen kestävyys pohjoisessa ehdottomasti kaikkien etu.

Arvoisa puhemies

Kansainvälinen tilanne on epävakaa, sääntöpohjaista järjestelmää rikotaan ja geopoliittiset muutokset ovat huomattavia. Autoritääriset järjestelmät haastavat liberaalin demokratian asemaa. Etenkin Kiinan nousu globaalin johtajuuden areenalla on muuttanut asetelmia. Yhdysvallat on edelleen Suomen ja Euroopan tärkein liittolainen, ja tätä kumppanuutta pitää vaalia. Vastakkainasettelun sijaan on löydettävä yhteiset intressit.

Demokratian ja ihmisoikeuksien toteutuminen ovat edellytyksiä sille, että Agenda2030:n tavoitteita voidaan eri puolilla maailmaa saavuttaa.