Kansanedustaja Mika Poutala painotti kulttuurin roolia historian ja uusien ideoiden välittäjänä sekä taiteen merkitystä yhteiskunnallisten ilmiöiden heijastajana ja eteenpäin viejänä. Poutala piti KD:n ryhmäpuheen kulttuuripoliittisen selonteon lähetekeskustelussa. Selonteossa maalataan pitkän aikavälin visio kulttuuripolitiikalle aina 2040-luvulle asti, ja sen laatimiseen on osallistunut laaja joukko alan toimijoita.

Poutala kiitti erityisesti sitä, että kulttuurin saavutettavuus on nostettu yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi. KD haluaa edistää kulttuuri- ja liikuntalähetteiden laajempaa käyttöönottoa.

– Kristillisdemokraatit näkevät kulttuurin ja taiteen paitsi itseisarvona, myös voimavarana. On hienoa, että selonteko nostaa esiin kulttuurin jokaisenoikeutena, sillä kenenkään ei tulisi jäädä paitsi taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista asuinpaikan, pienituloisuuden tai sairauden vuoksi, Poutala painotti.

Hän kiinnitti puheessaan huomiota erityisesti lasten ja nuorten mahdollisuuksiin päästä kulttuurin pariin. Harrastamisen Suomen malli takaa valtaosassa Suomen kuntia peruskoululaisille mahdollisuuden päästä, lapsen niin toivoessa, kulttuuriharrastuksen piiriin maksutta. Tätä täydentää kansainvälisestikin poikkeuksellisen laadukas taiteen perusopetusjärjestelmä, jota koskevaa lainsäädäntöä hallitus nyt päivittää.

– On varmistettava, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus tuntea suomalainen ja länsimainen kulttuuriperintö. Kohu syksyisestä barokkikonsertin perumisesta osoitti, että ymmärryksemme kristinuskon kulttuurisesta vaikutuksesta suureen osaan suomalaista ja länsimaista taideaarretta on hapertumassa. Taide sykähdyttää aivan omalla tavallaan, ja siihen tutustumisen, Enkeli taivaan -virsineen ja Messias-oratorioineen, on oltava jatkossakin jokaisen koululaisen oikeus.

– Taiteen vapaus linkittyy suoraan sananvapauteen, uskonnonvapauteen ja muihin meille tärkeisiin perusihmisoikeuksiin.

– Taiteilijat ja luovan työn tekijät näyttävät jo nyt suuntaa itsensätyöllistäjille, joita arvioidaan olevan tulevaisuudessa vielä lisää. Luovat alat tuottavat työtä kymmenille tuhansille suomalaisille ja synnyttävät kansainvälisesti kilpailukykyisiä innovaatioita Sibeliuksesta Ida Elinaan ja Marimekosta Angry Birdsiin, Poutala totesi.

***Ryhmäpuhe kokonaisuudessaan:

KD:n ryhmäpuheenvuoro kulttuuripoliittisen selonteon lähetekeskustelussa 19.2.2025

Arvoisa puhemies,

Kulttuurilla on syvä yhteiskunnallinen merkitys. Kulttuuri juurruttaa meidät historiaamme. Toisaalta uudet ideat leviävät yhteisöissä usein kulttuurin ja taiteen kautta. Taide heijastelee ajan ilmiötä sekä haastaa ihmisiä ja yhteiskuntia eteenpäin. Ehkä juuri siksi eduskuntakin on J.S. Sirénin suunnittelema kokonaistaideteos, johon olemme nyt kokoontuneina Wäinö Aaltosen Työ ja tulevaisuus -teoksen eteen käymään kulttuuripoliittista keskustelua.

Kulttuuripoliittinen selonteko maalaa pitkän aikavälin vision aina 2040-luvulle asti. Sen laatimiseen ovat osallistuneet huomattavan laajasti alan toimijat.

Kristillisdemokraatit näkevät kulttuurin ja taiteen paitsi itseisarvona, myös voimavarana. Onkin hienoa, että selonteko nostaa yhdeksi kärjekseen kulttuurin jokaisenoikeutena, sillä kulttuurin ja taiteen lukuisista hyvinvointivaikutuksista ei pitäisi jäädä paitsi esimerkiksi asuinpaikan, pienituloisuuden tai sairauden vuoksi. Kulttuurihyvinvoinnin saralla Suomi on sairaalaklovneineen ja hoivamuusikoineen kansainvälinen mallimaa. KD haluaa myös edistää kulttuuri- ja liikuntalähetteiden laajempaa käyttöönottoa.

Erityisesti lasten ja nuorten oikeudesta päästä kulttuurin pariin on huolehdittava. Harrastamisen Suomen malli takaa valtaosassa Suomen kuntia peruskoululaisille mahdollisuuden päästä, lapsen niin toivoessa, kulttuuriharrastuksen piiriin maksutta. Tätä täydentää kansainvälisestikin poikkeuksellisen laadukas taiteen perusopetusjärjestelmä, jota koskevaa lainsäädäntöä hallitus nyt päivittää.

Lasten ja nuorten oikeus kulttuuriin kattaa myös oikeuden tuntea suomalaista ja länsimaista kulttuuriperintöä. Kohu syksyisestä barokkikonsertin perumisesta osoitti, että ymmärryksemme kristinuskon kulttuurisesta vaikutuksesta suureen osaan suomalaista ja länsimaista taideaarretta on hapertumassa. Toisaalta keskustelu osoitti senkin, kuinka monessa Händelin Messias-oratorion kaltainen teos herättää vahvoja reaktioita, muistoja ja puolustuspuheita. Taide sykähdyttää aivan omalla tavallaan, ja siihen tutustumisen, Enkeli taivaan -virsineen ja Messias-oratorioineen, on oltava jatkossakin jokaisen koululaisen oikeus.

Jotta ihmisten luovuus voisi kukoistaa, sen ympärillä on oltava tilaa hengittää. Taiteen vapaus linkittyy suoraan sananvapauteen, uskonnonvapauteen ja muihin meille tärkeisiin perusihmisoikeuksiin. ” Missä poltetaan kirjoja, poltetaan lopulta myös ihmisiä”, kirjoitti saksalainen runoilija Heinrich Heine jo 1800-luvulla. Sitaatti muistuttaa karuudessaan meitä sivistyksen ja sananvapauden vaalimisen tärkeydestä tänäkin päivänä. Myös taide saa herättää tunteita eikä kaikesta voi, eikä tarvitse, pitää.

Selonteko nostaa aiheellisesti kulttuurin tekijät avainasemaan. Taiteilijat ja luovan työn tekijät näyttävät jo nyt suuntaa itsensätyöllistäjille, joita arvioidaan olevan tulevaisuudessa vielä lisää. Luovat alat tuottavat työtä kymmenille tuhansille suomalaisille ja synnyttävät kansainvälisesti kilpailukykyisiä innovaatioita Sibeliuksesta Ida Elinaan ja Marimekosta Angry Birdsiin – kiitos teille luovan työn tekijöille!

Arvoisa puhemies,

Selonteon visio pyritään panemaan käytäntöön erillisessä toimeenpanosuunnitelmassa. KD:n eduskuntaryhmä toivottaa suunnitelman laatijoille sinnikkyyttä ja luovuutta tavoitella visiota valtion taloustilanteen asettamissa rajoissa. Paljon kulttuuripolitiikan käytännön linjauksista tehdään myös kunnissa.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä toivoo, että voimme selonteon pohjalta rakentaa yhdessä Suomea, jossa tunnemme juuremme, kulttuuri kukoistaa ja jossa jokainen voi löytää roolinsa yhteisessä tarinassamme.