– Maamme puolustus on nyt paremmassa kunnossa kuin koskaan, totesi puolustuspoliittisen selonteon lähetekeskustelussa puhuneen kansanedustaja Sari Tanus.
– Suomi ei vaipunut ruususenuneen, vaan on vuosikymmenten ajan määrätietoisesti pitänyt huolta omasta vahvasta puolustuskyvystään ja sen kehittämisestä.

Sen sijaan kokonaisuutena Euroopan puolustusta pitää arvioida nopeasti uudelleen.
– Pelkkä arviointikaan ei riitä, vaan Euroopan maiden on pystyttävä tekemään merkittäviä ja nopeita päätöksiä parantaakseen puolustuskykyään. Tämä koskee puolustusbudjetteja, asehankintoja, puolustusteollisuuden määrän ja laadun kehittämistä sekä laajaa varautumista erilaisiin hybridiuhkiin, totesi KD:n ryhmäpuheen pitänyt Tanus.

Suomen on EU:ssa osoitettava esimerkkiä nopeasta päätöksenteosta ja riittävästä panostuksesta puolustukseen. Panostuksia materiaali- ja ammustuotantoon pitää kasvattaa niin nopeasti kuin mahdollista. Puolustusteollisuuteen ja varsinkin uuden teknologian asejärjestelmien kehittämiseen on osoitettava riittävä rahoitus. Samoin puolustustarvikeyritysten edellytyksistä vastata kasvaneeseen kysyntään Euroopassa tulee huolehtia.
– Kuluneen kolmen vuoden aikana olemme nähneet, millaiseen sodankäyntiin Suomenkin tulee varautua.

Tanus korosti, että yhteiskunnan kriisinkestävyyteen pitää panostaa merkittävästi kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.
–  Oli sitten kysymys energiasektorista, elintarvikeomavaraisuudesta, terveydenhuollosta, huoltovarmuudesta tai väestönsuojista, kaikessa on huomioitava toiminnan kriisinkestävyyteen liittyvä vaikutus. Varautuminen erilaisiin laajoihin, pitkäkestoisiin häiriötiloihin ja kriiseihin on ulotuttava myös kotitalouksiin.

***

Koko puheenvuoro alla:

Puolustusselonteon VNS 9/2024 lähetekeskustelu
KD ryhmäpuhe 27.2.2025 / kansanedustaja Sari Tanus

Arvoisa puhemies,

Aivan aluksi haluan kiittää laajasta ja hyvin tehdystä puolustusselonteosta. Suomen turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut rajusti viime vuosien aikana, joten on tärkeää saada oikea tilannekuva Suomen tämänhetkisestä puolustuskyvystä ja sen kehittämisestä.

Elämme poikkeuksellisia aikoja. Kolme vuotta sitten Venäjän brutaali hyökkäys naapurimaahansa Ukrainaan muutti Suomen turvallisuusympäristön ja puolustuspoliittisen tilanteen radikaalisti. Se, minkä ei pitänyt tapahtua, tapahtui. Suomi reagoi tapahtuneeseen nopeasti ja alkoi ripeästi läpiviety prosessi Naton jäseneksi.

Voimme olla tyytyväisiä, että maamme puolustus on nyt paremmassa kunnossa kuin koskaan. Sotiemme jälkeen Suomi ei vaipunut ruususenuneen, vaan on vuosikymmenten ajan määrätietoisesti pitänyt huolta omasta vahvasta puolustuskyvystään ja sen kehittämisestä. Panostukset puolustukseen ovat olleet oikein kohdennettuja ja oikeassa suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin.

Puolustusliitto Naton jäsenyyden myötä on saatu uusia resursseja ja uudenlainen ulottuvuus Suomen puolustukseen. Jatkossa emme ole yksin, jos joudumme sotilaalliseen konfliktiin.

Suomen vahva oma puolustuskyky, yleinen asevelvollisuus, laaja, koulutettu reservi sekä korkea maanpuolustustahto ovat Suomen puolustuksen perustana myös Naton jäsenenä. Suomen puolustuksen kehittämistä jatketaan pitkäjänteisen suunnitelman mukaan sektoreittain ja tarvittaessa kehittämisprosesseja nopeutetaan. Kokonaismaanpuolustusta ja sen yhteensovittamista vahvistetaan. Myös vapaaehtoiseen maanpuolustukseen panostetaan.

Viime viikkojen uutiset ja Ukrainan sotaan liittyvät kehityskulut ovat nostaneet turvallisuuspoliittisen tilanteen aivan erityisellä tavalla kansainvälisen politiikan keskiöön.

Olemme tilanteessa, jossa koko Euroopan puolustusta pitää arvioida uudelleen ja niin nopeasti kuin mahdollista. Pelkkä arviointikaan ei riitä, vaan Euroopan maiden on pystyttävä tekemään merkittäviä ja nopeita päätöksiä parantaakseen puolustuskykyään.

Tämä koskee puolustusbudjetteja, asehankintoja, puolustusteollisuuden määrän ja laadun kehittämistä sekä laajaa varautumista erilaisiin hybridiuhkiin.

Suomen puolustusyhteistyö läheisimmän liittolaisemme Ruotsin kanssa on viime vuosina kehittynyt tiiviiksi ja sitä pitää edelleen tiivistää. Nyt kun kaikki Pohjoismaat ovat Naton jäseniä, pohjoismainen puolustusyhteistyö on noussut entistä merkittävämpään asemaan ja sitä pitää edelleen kehittää. JEF-maiden kanssa tehtävä puolustusyhteistyö on Suomelle tärkeää ja liittolaissuhteita myös muihin Euroopan maihin tulee syventää.

Suomen on EU:ssa osoitettava esimerkkiä nopeasta päätöksenteosta ja riittävästä panostuksesta puolustukseen. Panostuksia materiaali- ja ammustuotantoon pitää kasvattaa niin nopeasti kuin mahdollista. Puolustusteollisuuteen ja varsinkin uuden teknologian asejärjestelmien kehittämiseen on osoitettava riittävä rahoitus. Samoin puolustustarvikeyritysten edellytyksistä vastata kasvaneeseen kysyntään Euroopassa tulee huolehtia.

Kuluneen kolmen vuoden aikana olemme nähneet, millaiseen sodankäyntiin Suomenkin tulee varautua.

Suomen turvallisuus on paljon muutakin kuin aseellista puolustusta. Kokonaisturvallisuudesta, kriisinkestävyydestä, varautumisesta ja huoltovarmuudesta on huolehdittava. Yhteiskunnan kriisinkestävyyteen pitää panostaa merkittävästi kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Varautuminen tulee ulottaa niin kuntiin, hyvinvointialueille, yrityksiin kuin järjestöihinkin ja kaikki nämä läpi leikaten. Oli sitten kysymys energiasektorista, elintarvikeomavaraisuudesta, terveydenhuollosta, huoltovarmuudesta tai väestönsuojista, kaikessa on huomioitava toiminnan kriisinkestävyyteen liittyvä vaikutus.

Varautuminen erilaisiin laajoihin, pitkäkestoisiin häiriötiloihin ja kriiseihin on ulotuttava myös kotitalouksiin. On tärkeää, että jokainen kotitalous, me kaikki, ymmärrämme varautumisen merkityksen ja siihen liittyvät vastuut. Varautuessaan kotitaloudet tekevät koko yhteiskunnasta vahvemman, kriisinkestävämmän.

Sisäministeriö julkaisi marraskuussa uuden kriisi- ja häiriötilanteiden varautumisoppaan, joka löytyy suomi.fi-palvelusta. Tämä opas on yksi askel siinä, miten valtio lisää kansalaisten tietotaitoa varautumisen ja kriisien varalle. Kotiin lähetettynä opas voisi vielä merkittävästi lisätä käytännön varautumisen astetta nettiversioon verrattuna.